Vika nome ja eka vepe

Torstaina Paimiossa toteamassa, että kouluttajaa ei ole. Jee. Onneksi sentään siellä oli toinenkin koira, että saatiin jonkinlaiset treenit aikaiseksi. Koira sentään oli vähän reippaampi, mutta tuosta nyt on vähän paha sanoa johtuiko siitä, että on jo tottunut paikkaan, vai siitä että koiria oli vain se yksi meidän lisäksi. No joo, kaikkia ei näytä ihan niin paljon kiinnostavan treenaaminen, mikä minusta on melko harmillista, koska ei kukaan vaivaudu mitään treenejä järjestämään, jos treenaajat eivät tule paikalle kuin pari kertaa. Eipä kyllä ollut varsinainen kouluttajaakaan paikalla kuin kaksi kertaa viidestä. Plaah. Yritä siinä sitten treenata koiraa. No se siitä ja lajin vaihto.

Eilen siis se kauan odotettu ensimmäinen vesipelastustreeni. Ei mennyt ihan putkeen ei. Ajattelin, että aloitetaan helpolla esineen noudolla veneestä. Dami siis apuohjaajalla veneessä, minä koiran kanssa rannalla. Koira lähti hyvin uimaan, mutta bongasi poijun ja meinasi noutaa sen, dami heitettiin veteen ja se tuli hyvin rantaan. Sitten uusiksi, ja sama juttu, ruskea olisi halunnut hakea sen poijun, ja yritti lähteä kiertämään venettä päästäkseen poijulle. Otti kuitenkin heitetyn damin ja toi sen hyvin.
Suunnitelma seuraavalle kerralle: Paljon noudettavaa veneeseen, niin että koira näkee ne, sitten lyhyt matka ja monta noutoa, että ymmärtäisi idean. Ja lisäksi pitäisi totuttaa ruskeaa veneeseen, en tiedä onko se ikinä edes ollut veneessä. Mutta koiran viretila vaikutti oikein hyvältä, oli innoissaan uimisesta, ja lähti mielellään uimaan, eikä vaikuttanut jännittyneeltä vaikkei tiennyt mitä piti tehdä. Ei siis ainakaan vielä ollut mitään ongelmaa, että olisi paineistunut. Katsotaan kuin käy. Ens viikolla toivottavasti taas treenaamaan.

Mutta ompas tullut oltua ahkera. Kolmet treenit tällä viikolla. Jee, hyvä minä!

Vähän kaikkea

Eilen agilityä parin viikon tauon jälkeen, kun viime viikolla ei päästy paikalle. Opeteltiin rengasta ja pöytää. Pöytä on aika helppo nakki, siinä tuskin ongelmia tulee. Rengas meni hienosti kutsumalla toiselta puolelta, mutta yhtäaikaa koiran kanssa kaikki hypyt on vaikeita, kun koira on koko ajan kädessä kiinni. Tuosta tulee varmaan vielä ongelma, kun se on niin namihullu, että se ei pysty irrottamaan nenäänsä mun kädestä. Siitä van miettimään vaihtoehtoisia palkkauskeinoja.

Pitäisi päästä kyllä useammin treenaamaan, ruskea vaatisi paljon enemmän toistoja, kuin mitä kerran viikossa ryhmätreeneissä ehtii tehdä. Ja muutenkin mä oon tottunut treenaamaan ensin esteet tosi varmoiksi, ennenkuin oon edes yrittänyt useampaa peräkkäin.

Otin eilen pihalla pari ohjausta ja markkeerausta, ja ihan hienosti meni. Jännä nähdä huomenna Paimiossa miten yhteistreeneissä menee, joko se jännitys alkaisi helpottamaan. Toivottavasti.

Perjantaina näillä näkymin ekat vepe-treenit, jee, ehkä. Eihän sitä tiedä jos ruskea yhdistää sen nomeen, kun on uimista ja dameja. Vai voiskohan jättää damit pois kokonaan ainakin aluksi ja treenata jollain muulla esineellä. Pistetään mietintään.

Nomeilua ja lomailua

Tiistaina ei päästy agilityyn, kun oli muuta ohjelmaa. Keskiviikkona otin omalla pihalla muutamia ohjauksia, ja koira oli ihan normaalin reipas. Torstain treeneissä taas oli vauhti hukassa, muuten meni kyllä ihan hyvin. Ruskea koira teki ihan hyvää hakua ja tehtiin oikein tosi helppoa linjaa. Muuten tässä onkin melkeimpä vaan laiskoteltu.

Harjanvarret on ostoslistalla, josko jo tänään sais ne hankittua. Pujottelukepeiksi siis. Ja yksi ihana seurakaveri lupasi tehdä mulle muutaman hyppyesteen. Pystyy sitten kotonakin jotain treenaamaan.

Kiirettä pitää

Aika menee taas älytöntä vauhtia. Ei millään ehdi tai jaksa (tai muista)kaikkea, esim blogin kirjoittamista. Lauantain kisoista selvittiin hengissä, vaikka aamulla meinas vähän hässäkkää ollakin. Eipähän tee mieli taas vähään aikaan olla kisoja järjestämässä. Oli kyllä kivaa nähdä monia vanhoja tuttuja, joita ei ole tullut nähtyä aikoihin, kun en ole agilityä muutamaan vuoteen treenannut.

Tiistaina alkeiskurssilla agilityä, ja kivaa oli. Kerrattiin jo opeteltuja esteitä ja opittiin pari uutta. Ruskea selvästi jo innostuu, eikä kai ihan vaan siksi kun mulla on kivaa...
Yksittäiset esteet tuntuu olevan sille ihan helppoja, jännä nähdä mitä tapahtuu kun aletaan tekemään rataa.

Tänään nomeilemassa ja olihan taas hidas koira. Tekeehän se joo, mutta missä on vauhti? Jos ottais ens kerralla säkin makkaraa ja kokeilis palkata ihan tosi hyvin. Mutta kun tekeehän se ilman palkkaa yksin treenatessa, niin miksei seurassa? Ehkä vielä joku päivä opin ymmärtämään tuota koiraa.

Nomea ja Agilityä

Eilen oltiin taas Paimiossa Salon seudun noutajien Nome-treeneissä. Vähän parempi fiilis jäi, kuin viikko sitten. Vauhtia oli hieman enemmän, mutta aivan kauhean hidas ruskea koira oli silti. Se oli taas jotenkin ihan ylirauhallinen, ja vähän mielistelevä. Makkarat jätin kotiin tällä kertaa tarkoituksella, ja ei siitä ainakaan haittaa ollut. Yritin innostaa ja kehua paljon, ja ehkä se vähän auttoi. En tiedä jännittääkö tuo muita koiria, vai sitä tilannetta. On jotenkin outoa kun se ei meinaa edes heitoista yhtään innostua, tuntuu että se ajattelee, ettei kuitenkaan saa hakea, niin ollaan nyt tässä. Auttaisko, jos se pääsisi enemmän hakemaan vai millä ihmeellä sen saisi vähän innostumaan. Kotona ja muutenkin yksin treenatessa sitä joutuu ihan komentamaan välillä kun meinaa lähteä noutoon ilman lupaa. En tiedä, jos joku tietää niin kertoo, kiitos.

Tänään oltiin pikaisesti treenaamassa vähän agilityä. Muutaman kerran A-estettä ja puomia, keppejä ja hyppyä. Kutsuminen kahden hypyn takaa onnistui pienen treenin jälkeen, ja otin hyppyä muutenkin vähän eri tavalla kuin tiistain treeneissä. Haluaisin kyllä kovasti edes pari estettä omalle pihalle.

Huomenna olisi tiedossa kamalan pitkä päivä. Seuran viralliset kisat, aamulla paikalle 6.30 ja toiveissa päästä lähtemään kotiin 21.00.
Onneksi sinne tulee kaikkia kivoja ihmisiä.

Alkeiskurssilla taas

Ruskea koira oli varsin mallikelpoinen agilityn alkeiskurssilainen eilen. Opeteltiin puomia ja pujottelua, ja kerrattiin hyppyä ja A-estettä. A-esteelle loikkasi jo niin innoissaan, että pitää alkaa heti miettiä miten se mennään ylös osumalla kontaktiin samalla, alastulossa pysähtyy nätisti.
Puomilla tulee varmaan samoja ongelmia ylösmenossa. Alastulokontaktilla kun pysäytin, ei meinannu takajalat enää mahtua puomille. Keppejä mentiin ihan perinteisellä tyylillä, makkaralla huokuttelemalla. Harjanvarsien ostoon, ja pihalle treenamaan.

Yllättävää oli edelliseen kertaan verrattuna, että vauhtia ja intoa oli ihan eri tavalla. Hauska koira, siitähän saattaa vaikka tulla jotakin.

Toissapäivänä otin pihalla pari ohjausta dameilla. Ensin vein koiran kanssa damit, ja sitten lähetin eteen-käskyllä. Ruskea haki molemmat hyvällä vauhdilla ja innolla. Ihan eri tyylillä kuin viimeviikon nometreeneissä.
Mulla on muuten kohta aika hyvä apulainen tuohon treenaamiseen. Petra 3,5 v halusi välttämättä vielä viedä damit uudelleen, ja katsoi tarkkana vieressä miten lähetin koiran. Sitten vielä olisi halunnut heittää dameja, mutta lopetettiin siihen kun jäi into päälle.