Talvi tuli

Talvi ja lunta. Tykkään! Paitsi siitä että viimeinen jäljestys tälle syksylle oli aika huono, vaikka menihän se loppuakohden paremmin.

Tokoa ollaan treenattu. Dina on välillä aika taitava. Seuraamiset pääsääntöisesti hyviä, jäävät ihan hyvällä mallilla, luoksetulo on ihan vaiheessa, paikallaolo... On tässä vielä tekemistä, eilen tosin kokeilin naksuttaa Dinaa merkille, ja aika hyvin se keksi mistä on kysymys. Alkaa tarjota melko nopeasti jotain toimintaa, oma-aloitteisuus lisääntyy selvästi. Hyppyäkin päästiin tekemään eilen, kun oli aika hiljaista treeneissä. Kaukoja ollaan tehty myös.
Tutusta flatista ei välittänyt parissa viime treeneissä enää mitään, ja pääsikin leikkimään treenin jälkeen, suoraan autosta juoksemaan ilman mitään ongelmaa.

Haastavaa jäljestystä

Tänään taas jäljestämässä. Tein aamulla jäljen, muutamalla kulmalla, kuudella kepillä ja parilla metsätien ylityksellä.

Välissä lähdettiin tottistelemaan kaverin pihaan. Seuraaminen on jo välillä ihan tosi kivaa, siis hienoa. Seuraa hyvin kun kääntyilee ja pysähtelee. Otin myös liikkeestä istumisia, en vielä uskalla jatkaa matkaa, vaan olen kääntynyt koiran eteen. Paikallaoloa otettiin niin, että toinen koira seurasi ihan nenänedestä ohi, myös juoksussa. Jee, onnistui.
Lexi sai tehdä pari esineen vientiä.

Tämän jälkeen jälki olikin ehtinyt vanhentua liki kaksi tuntia ja oli myös alkanut tuulla. Vaikeaahan se oli, kuudesta kepistä neljä löytyi, ilmaisut oli muuten todella hyvät. Itse jäljestys oli melkoista siksakkia. Eipä siitä sen enempää.

Sunnuntain treeneistä

 

Kuva: M. Forsell

Jälkeä ja tottista

Pitäisköhän kohta alkaa oikein käyttää mielikuvitusta noiden otsikkojen kanssa.
No, mutta eilen jäljestämässä. Jälki oli jotain 600- 800 metrin väliltä, ei ihan oltu taas samalla aaltopituudella Sports trackerin kanssa. Muutama ysikymppinen, seitsemän keppiä, yksi metsätien ylitys, tunnin vanha jälki ja valtava TUULI.
Intoa oli, vaikka Dina oli juuri tunnin riehunut Lexin kanssa pihalla, leikkivät ja juoksivat koko ajan. Jäljestys oli kyllä ehkä sen ansiosta melko rauhallista, tuuli tietysti vaikeutti touhua ja välillä mentiin vähän siksakkia. Yksi keppi jäi metsään, muuten nousi kaikki. Tien ylityskin meni ihan hienosti, vaikka se oli meidän normaalin lenkkeilyreitin ylitys.

Tänään tottista Nummella, hienosti. Ei juurikaan haukkumista, ja koiria oli taas melko lähelläkin, eikä kaikki muutkaan ihan hiljaisia. Harjoiteltiin istumista, Dina menee aina mieluusti maahan, joten nyt palkkasin sitä vaan paikalla istumisesta. Seuraamista ja sivulle tuloa, käännöksiä. Jotain pientä, kunhan pysyy käsissä. Tänäänkin koirat olivat leikkineet pihalla päivän mittaan varmaan kolmisen tuntia. Ehkä siinä se selitys siihen, kun meni niin hyvin.

Lexikin pääsi mukaan, ja teki vepen vientiä parkkiksella. Oli taas niin onnellinen.

Esineruutua ja tottista

Tänään taas Inkoossa tottistelemassa. Alku oli vähän hankalaa, kun piti ottaa molemmat koirat ulos autosta ja johonkin kiinni, että sain viritettyä (Bilteman 19,99 €) koiraverkon takaisin paikalleen, kun se irtosi matkalla. Pienen manailun jälkeen taas verkko ja veräjä paikallaan, Lexi autoon ja Dinan kanssa kentälle. Kaikenkaikkiaan hyvin, pientä haukkumista, kun ote herpaantui, mutta teki hienosti kaiken mitä osaa.
Estehyppyä aloitettiin vähän. Kuppi esteen taakse, ja hienostihan se hyppää. Pitäisi varmaan treenata muutakin kuin seuraamista, se alkaa jo sujua muuallakin kuin kotona. Luoksetulo pitäisi opettaa kunnolla, nyt joko hyppää vasten tai tulee ihan vinoon eteen. Noutokin sujuu loppuasentoa lukuunottamatta.

Sitten metsään. Tallattiin ruutu, ja sitten taas asentamaan koiraverkkoa paikalleen, kun yksi kappale ausseja oli etupenkillä. Ensin Lexin esineruutu, kaksi vierasta esinettä. Oli ihan helppo, ei Lexin tarvinnut paljon töitä tehdä löytääkseen. Sitten Dina, kävin vähän hajua hakemassa esineestä ensin, sitten lähetys, ja toi hyvin. Sama esine uudelleen samasta paikasta, hyvällä vauhdilla ja suoraan esineelle. Tällä kertaa oltiin molemmat esine-etsintää tekemässä.

Joku parempi viritys olis keksittävä autoon, että tuon saisi pysymään siellä takaluukussa. Kentän reunalla vielä jotenkin on rauhassa, mutta kun menen metsään se ei pysy nahoissaan, eikä missään muuallakaan. Häkki on ainoa mikä sitä pitelee, mutta sinne ei mahdu kahta koiraa...

Kyllä se kotona osaa..

Iltaisin Dinan kanssa otettu pieniä tottisreenejä, jotka on menneet ihan loistavasti. Yhtenä iltana oli sopivasti häiriötäkin, kun naapuri ulkoilutti kissaansa pihallaan!

Eilen illalla hämmästyin melkoisesti, kun taisi loksahtaa joku palikka kenties kohdalleen, ja Dina tarjosi koko ajan loistavaa perusasentoa. Tehtiin seuraamisia joka suuntaan, pysähdyksiä ja jääviä. Hienosti meni.

Tottista, esineruutua ja tottista

Sunnuntaina oltiin Inkoossa treenailemassa tottista, tai Dinan kanssa lähinnä hallintaa ja haukkumatta olemista. Sehän sujui välillä jopa ihan mallikkaasti, ja tehtiin jotain pientä treeniä ihan hienosti hiljaakin. Lexi pääsi myös syömään makkaraa...

Kentältä siirryttiin metsään esineitä etsimään, ei mennyt Dinalla ihan putkeen, oli ihan hakumoodissa, olis varmaan löytäny kaikki ukot, jos niitä vain olisi ollut. Löytihän se esinekin pariin otteeseen sieltä kun oikein yhdessä mentiin etsimään. Lexi sen sijaan teki ihan loistavan esineruudun, kolme esinettä ja kaikki tuli hienosti. Ihana se on.

Tänään Nummella tottistelemassa. Alkuun meinasi mennä hermo ihan kokonaan, ja mentiinkin vähän pihalle jäähdyttelemään. Uudelleen sisälle ja rauhallisemmin aloittamaan tekemistä. Sujuihan se, ihan hyvin. Pientä edistymistä tekemisessä havaittavissa.

Aksaa ja tottista

Aamupäivällä hoitolalla treenaamassa agilityä.  Dina ja Lexi pääsi molemmat vähän tekemään jotakin. Dina ihan vaan muutamia hyppyjä ja putkia. Lexi vähän enemmän. Yllättävän hyvin Dinakin teki, vaikka epäilin sen keskittymistä vieraassa paikassa.

Illalla Dinan kanssa tottistelemassa Nummella. Ihan perusjuttuja, häiriöitä harjoittelemassa. Tuntui jopa paremmalta kuin viimeksi, ei kuumunut niin kovin. Kivaa oli taas!

Jälkeä ja esineruutua

Tänään aamusta jälkimettässä. Dinalle n. 500 m. jälki, jossa kaksi tien ylitystä, muutama ysikymppinen kulma ja kuusi keppiä. Jälki vanheni tunnin verran, sää oli melko tuulinen ja maasto märkää.
Ensimmäinen tien ylitys oli melko alussa, ja se tuottikin hieman päänvaivaa pienen aussien aivoille. Mutta keskittyi hyvin, ja lamppu syttyi kun hoksasi, että penteleen jälki meneekin tien yli. Toinen ylitys olikin sitten piece of cake. Kulmat hyvin, kiertää useimmiten ulkokautta kierroksen, mutta löytää hyvin jäljen. Kepeistä nousi yhtä vaille kaikki, ja mitkä ilmaisut! Keppi suuhun ja maahan.
En tiedä miksi yksi keppi jäi, Dina meni suoraan sen yli, mutta ei reagoinut siihen mitenkään. Outoa?

Esineruutua kahdella esineellä. Dina näki kun vein ne piiloon, haki hyvin ja vauhdilla, ja toi hyvin käteen. Loistotreeni.

Dina kävi tänään myös ensimmäistä kertaa meilläoloaikanaan pesussa, oli ihan hienosti. Föönattiinkin kokeeksi vähän...

Talvi on tullut...

...ainakin melkein. Talvikausi on siis alkanut, ja lajit vaihtuneet. Eilen oltiin hallikauden ensimmäisissä tokotreeneissä Dinan kanssa, ja sehän meni melko mukavasti. Koira pysyi käsissä, ja teki mitä pyydettiin ja osasi. Pari kertaa meinasi kuumua ja haukkua, mutta lopetti nopeasti käskystä. hieno fiilis!

Lexi aloitti talvilajinsa eli agilityn tänään, vauhtia ja intoa oli huimasti. Lentokeinua lukuunottamatta kaikki esteetkin sujuivat mallikkaasti. Olimpa hieman hämmästynyt. Olen kyllä melko varma, että valeraskaus oli se mikä vei virrat pois Lexistä, koska nyt se on alkanut taas leikkiä Dinan kanssa, niinkuin ennen juoksua. Toivottavasti oli vaan ohimenevä juttu, ja vauhti olisi palannut Lexiin, oli nimittäin ihan sikakivaa...

Dinan viimeisin jälki oli reilu viikko sitten. Kävin vieraassa paikassa tekemässä jöljen, jolla oli pituutta melkein 500 m. Ongelmaksi muodostuivat polut, en halunnut tehdä liikkaa polkujen ylityksiä, joten yritin kiertää lenkin, joka kuitenkin epäonnistui hieman. Olin kulkenut liian läheltä jälkeä, ja jäljestäessä Dina sekosikin. Saatiin kuitenkin kaikki kepit ylös, koko jälki kierrettiin, hieman edestakaisin ja siksakkia, mutta kuitenkin. Koira teki hienoa työtä koko ajan.

Jälkeä ja jälkeä

Nyt on kunnostauduttu jäljen teossa. Sunnuntaina n. 400 metrinen jälki, 5 keppiä. Jälki vanheni tunnin verran, kepit olivat uusia ja ehtivät olla kädessä tasan sen verran kun otin ne autosta käteeni ja lompsin metsän reunaan. Tämä selittely siksi että se ensimmäinen keppi jäi sinne metsään, ja uskon että syy oli tuo edellä kerrottu, koska Dina löysi kaikki muut kepit tosi hienosti. Toki sillä oli taas hirveä into ja vauhti, kovin tarkkaa ei jäljestys alussa ollut. Mutta muut kepit ylös, kulmat hyvin ja ei mitään valittamista.

Tänään reilu 500 m jälki, 6 keppiä, josta Dina löysi 5, ja minä yhden. Kaksi viimeistä keppiä oli poimittu suoraan auton vierestä kun lähdin jälkeä tekemään, ja ne oli litimärkiä. Sattumalta näin sen ohitetun kepin ja otin Dinan takaisin, ja käskin etsiä. Nosti se sen kepin mutta aika epävarmasti. Viimeinen keppi oli myös märkä, mutta se nousi hyvin. Jäljellä oli myös kulmia ja polun ylitystä, ja välillä jälki meni polulla ja välillä polun vieressä. Hienosti Dina jäljesti.

Kesä on ohi

Vepet olis sitten vepeilty tältä kesältä, eipä paljoa jäänyt muisteltavaa. Yksi valonpilkahdus ehkä se avo 2, mutta ei sekään juuri lohduta.

Vienti oli se kompastuskivi, jota treenattiin ahkerasti koko kesä, välillä vähän palkkaustaktiikkaa vaihdellen. Ei oikein mikään toiminut kunnolla, ja treenaamaan olisi pitänyt päästä enemmän kuin kerran viikossa. No, ensi kesänä sitten uudelleen. Lexi on ollut nyt muutenkin vähän vaisu, ja vielä hitaampi kuin yleensä. Toivottavasti on vaan valeraskautta, ettei mitään vakavampaa.

Dina on treenaillut kotipihatottista ja hihnalenkkeilyä, tänään ohitettiin koira jo ihan haukkumatta, vaikka se lähti vielä seuraamaan meitä. Jälkiä pitäisi taas käydä tekemässä, nyt kun vielä töiden jälkeen jotain näkee, kohtahan tuo on taas niin pimeää, että ei viikolla paljoa jäljestellä. Niin, ja kävihän Dinsku paimentamassa uudemman kerran. Kyllä kai se jo näyttikin vähän paimennukselta, kun vaan osasi ise olla häiritsemättä koiraa ja liikkua oikeaan suuntaan, kouluttaja oli kyllä ihana, kun oli tukena ja neuvomassa riittävästi.

Pantsu paras koira vietti 11 vuotis syntymäpäiväänsä viime viikolla. Pande sai lahjaksi vaaleanpunaisen pehmopossun, joka on vieläkin ehjä. Taitaa tuo koira olla jo oikeasti vanha.

On me treenattu

vaikka blogi ehkä muuta väittääkin.

Dina on jäljestänyt säännöllisesti kerran pari viikossa. Helppoja jälkiä vielä, pari ysikymppistä kulmaa kuitenkin aina. Keppejä 4-6, ja lähes poikkeuksetta kaikki nousee. Ilmaisee kepit menemällä maahan, ja usein ottaa kepin suuhun vielä. Tottista ja kontaktikapistusta on tehty pihalla päivittäin. Ja sitä perus arkea, hihnassa mennään jo melko hienosti, ellei sitten tule vastaan paljon kaikkea kiinnostavaa. Tänään Dina oli myös vepetreeneissä, uimaanmeno on vieläkin liian jännää, taitaa jäädä ensi kesän hommiksi nuo uimiset.

Lexuspexus on treenaillut pari kertaa vepeä, ja vientihän sujuu varsin mallikkaasti, ainakin kun veneessä on tutut ihmiset, ja minä itse uskon aina, että tottakai se onnistuu, samalla fiiliksellä vaan kokeeseen, kun vain osaisi itse...

Dina täytti 2 vuotta, se tuntuu jo niin omalta koiralta. Ihan kun se olis ollut meillä jo tosi kauan, vaikka se onkin ollut tuossa vasta n. kolme ja puoli kuukautta. Dina pääsee kokeilemaan paimentamista uudemman kerran sunnuntaina.

Lomat ohi

Pikkasen laahaa perässä blogikirjoittelu, lomalla kun ollaan oltu.

Omien vepekokeiden jälkeen Lexi keskittyi lomailemaan ja uimakouluvuorossa oli Dina. Saatiin muutaman kerran onnistuneesti uitettua pieniä matkoja, vielä jännittää kyllä kovasti, mutta eiköhän se siitä.

Lomareissulla käytiin Lexin kanssa Pohjoisen vesipelastuskoirien järjestämissä vepekokeissa. Lauantailta perinteinen kolmostulos, ei vienyt, ja sunnuntaina keskeytin kun ei lähtenyt taaskaan viemään. Lauantaina kokeen jälkeen otettiin treeni, mikä onnistui ihan hyvin, mutta ei siltikään sunnuntaina onnistunut. Rohkeus kai loppuu kesken...

Dina on pari kertaa jäljestänyt, ja löytänyt keppejä jäljeltä. Hauska miten hämmästynyt se aina on, kun keppi löytyy.

Lexi aloitti juoksun. joten treenaamme taas vientiä, kun juoksuista koiraa ei voi veneeseen ottaa. Oma motivaatio on hiukan hiipunut, kun ei onnistu, mutta treeniä vaan kai...

AVO 2 !

Sunnuntaina kokeessa muuten samanlainen päivä kuin lauantaina, mutta sain kuin sainkin yllytettyä Lexin viemään, käskyjä meni paljon, mutta se vei! Kakkostulos, jee, valoa tunnelin päässä!

Dinalle jälki, jossa keppejä pari. Löysi heti ensimmäisen, ja lopetettiin siihen.

75 p.

Pöh, ei vienyt. Kaikki muu ihan täydellisesti, käskyjäkin olis voinu vaikka muille jakaa. Mutta kun ei vie niin ei vie. Otettiin vielä lopuksi treeninä, eikä oikein sujunut sekään. Vaihtasko lajia, vai antaisko koko koiran naapuriin...

Dinskipinsku kävi jäljestämässä, ja löysi kepin! Voi että sitä nuuskutusta kun jäljellä tuli keppi vastaan. Jee, ei kun lisää treeniä.

Tämän viikon treenit

Tällä viikolla oltiin Lexin kanssa reippaita ja oltiin kolme kertaa treeneissä, johtuen aika pieleen menneestä kokeesta.

Treenattiin vientiä, ylläri... Uintia veneelle ilman esinettä, veneestä lihapulla suuhun, ja rantaan purkille, Tätä tehtiin joka treeneissä, ensin lyhyellä ja sitten pitkällä matkalla, neljäänkymppiin meni ainakin vielä ihan hienosti. Keskiviikon treeneissä kokeilin lepuuttajaa, ja sinne meni ilman mitään ongelmaa. Katotaan nyt mitä kokeessa käy.

Hukkuvaa päästiin nyt tekemään myös pari kertaa, ihan ok meni, toivottavasti kokeessakin menee.

Huomenna siis oman kerhon kokeeseen Fiskarssiin, samoin sunnuntaina. Vielä ei ainakaan jännitä, ehkä sitten aamulla.

Dina kävi pienen jäljenpätkän maanantaina tekemässä, jäljestää hyvin, nyt ne kepit vaan on saatava sinne jäljelle, jospa huomenna muistaisin ottaa ne mukaaan, kokeen aikana olis hyvin aikaa käydä tekemässä jälkeä. Dina opetteli myös uimista maanantaina, ihan uimaan asti ei vielä mennyt, mutta lähellä on. Liivit päällä kävelee rannansuuntaisesti hyvin namin perässä, ei kauaa mene, että se ui, uskoisin.

Koekauden avaus

Lauantaina sitten kokeeseen reippain mielin. Kaikki oli mahdollista, täydet pisteet tai ei mitään. Koe oli Kirkkonummella, jossain keskellä metsää lammessa, joka oli ihan tyyni, ei aallokkoa. Ranta oli jyrkkä, eli hyppäämällä veteen, avoimessa luokassa tosin kolme neljästä lähdöstä on veneestä, vain vienti on rannalta.

No niin ensimmäinen liike, hyppy 50 metristä ja 30 m veneen hinaus rantaan. Ihantäydellinen suoritus, 25 p.

Sitten se murheenkryyni eli vienti. Kokeen alussa oli arvottu avoimen luokan vientiesineeksi pelastusliivi. Kokeen yleinen avustaja oli onneksi tuttu, ja tuomarilta vielä varmistettin, että sai etukäteen antaa koiralle nakkia. No tähän mennessä kaikki hyvin, Lexi oli ihan innistunut avustajasta ja oli vielä rannassakin ihan veneeseen menossa. Vene jäi poijuun kiinni, tuomari kysyi ollanko valmiit, sanoin koiralle vie, ja sehän vei, pelastusliivit tuomarille, joka seisoi vähän matkan päässä vieressä. Sain vielä lähetettyä uudelleen, hyppäsi veteen, mutta kääntyi heti takaisin, ei ollut enää kiinnostunut veneestä. Nollille se siis.

Kolmas liike veneestä hyppy ja rantaan hinaus 50 m. Ihan kuin oppikirjasta, yhdellä käskyllä, ja keskelle portteja. 25 p.

Viimeisenä hukkuva, lähti hyvin veneestä, mutta ui heti alusta asti kohti hukkuvan jalkoja, ei ollut huomaavinaankaan damia, ui jalkojen päälle kun ei löytänyt mitään mistä ottaa kiinni, ja tuomari keskeytti. Samalla hetkellä Lexi nappasi damista kiinni, ja vei hukkuvan rantaan. Nolla pistettä. Yhteensä 50/100 p. Ei tulosta.

Olin aika hämmentynyt kokeen jälkeen. Ne mitä se teki, meni todella hienosti, vientiä osasin epäillä, ett voi tökkiä, mutta hukkuvan epäonnistuminen jäi kaivelemaan.

Kenraali

Keskiviikkona pniikissa vielä viimeiset treenit ennen lauantain koetta. En itseasiassa paljon enää niistä treeneistä muistaVientiä tehtiin, palattiin samaan palkkaan, eli lihapulla tai nakki veneestä, ja purkki rannassa. Pelastusliiviä yritrttiin viedä, tai Lexi vei, ainakin lyhyen matkan.

Joku veneen tuonti otettiin myös, niissä ei mitään sen ihmeempää.

Pikakooste flattileiristä

Oltiin siis edellisviikonloppuna flattileirillä pe-su, koko perheen voimin. Paikka oli kiva leirintäalue Ruovedellä, naapuritkin oli tuttuja...

Treenattiin vepeä joka päivä, ja saatiinkin paljon onnistumisia, mutta myös uusia ongelmia. Yritettiin lepuuttajan vientiä, Lexi ei meinannut ensin ottaa edes suuhun lepuuttajan köyttä, mutta loppujen lopuksi ei olisi millään irroittanut siitä.

Sitten paniikissa vaihtamaan palkkaa takaisin entiseen, eli purkki veneeseen. No onnistuihan se mutta mutta...

Avoimen luokan veneen hinauksia tehtiin myös, ja ne meni melko hyvin, kunhan itse vaan osaan olla sijoittuneena oikein veneeseen, että koiralla on tilaa hypätä oikeasta kohdasta.

Lexi kävi yhden agilitytreeninkin tekemässä, vauhti ei juuri päätä hiponut, mutta se nyt on jo ennenkin todettu ettei ole meille kesälaji.

Leireily oli muutenkin ihan kivaa, Dina joutui enemmän tekemisiin muiden koirien kanssa, kuin pitkään aikaan, sai uuden leikkikaverin vähän nuoremmasta flattinartusta ja oli muutenkin huomiotaherättävän vääränrotuinen.

Jälkeä ja vepeä

Dinalle eilen aamupäivällä parinsadan metrin jälki. Tunnin vanha, tuuli vähän joka suunnasta, jälki oli kaareva, ei varsinaista kulmaa, mutta ei enää suora.
Jäljesti hyvin, ei valittamista, välillä jää haistelemaan jotain kohtaa tosi tarkasti? En tiedä mitä se oikein tekee siinä, kunhan nuuskuttaa. Palkkana ruokapurkki jäljen lopussa. Nyt täytyy oikeasti ottaa ne kepit mukaan sinne jäljelle.

Lexillä eilen vepetreenit Mustiolla, tien vieressä rannassa. Ekalla kieroksella yllätys yllätys vientiä! Samalla systeemillä, veneestä lihapulla palkaksi, ja rannalla purkista herkkua. Muutama toisto, ja ihan hyvin meni. Yksi lähetys ei onnistunut, en tiedä johtuiko se siitä että lähetin, kun vene vielä liikkui, vai oliko matka liian pitkä. Kuka tietää.

Toisella kierroksella veneestä hyppy, ja rantaan hinaus. Ensin lyhyellä matkalla, ja pelkkä köysi, meni hyvin, sitten hiukka pidempi matka, ja veneen kanssa rantaan, pikkuisen airoilla autettiin alkuvauhtia, kun tuntui niin vaikealta saada vene liikkeelle.

Kolnas kierros vielä vientiä. Ihan ok suorituksia, ydellä kerralla ei luovuttanut vientiesinettä, en tiedä miksi. Nyt on koko ajan harjoiteltu omalla vientiesineellä, viikon päästä olis koe, ja fenderi ja pelastusliivi on Lexille vielä ihan vieraat...
Mutta jee! Huomenna flattileirille treenaamaan.

Jälkitreeniä

Tein Dinalle n. 150 metriä pitkän helpon suoran jäljen, ja annoin vanhentua tunnin verran. Selkeä ero edellisiin kertoihin, meni enemmän kuono alhaalla ja nuuskutti välillä tosi tarkkaan. Pari kertaa meinasi hukata jäljen, mutta hyvin löysi uudelleen. Jäljen päässä oli ruokapurkki. Tuuli oli aikalailla myötäinen, vähän takaviistosta välillä.

Keppien ilmaisua kai pitäisi opettaa, maahanmeno taitaa olla tuolle luontevin. Kulmia ja janaa pitäisi varmaan myös opetella. Aika hyvä jälkikoira Dinasta voisi varmaan tulla, treeniähän se vaatii tietysti.

Uimakoulussa

Dina kävi opettelemassa uimista eilen, pelastusliivit päälle, ja eikun järveen.
Nakin perässä tuli niin syvälle kuin uimatta pääsi, mutta siihen stoppasi. En saanut houkuteltua syvemmälle, en tosin mennyt itsekkään, ollappa kahluuhousut, niin voisi ehkä onnistuakin. Katotaan kuin käy, pitää kokeilla uudelleen joku päivä.

Lexipexi uimamaisteri sen sijaan kävi vepeilemässä vähäsen illalla. Kiitokset asianosaisille, kun sain tulla treenaamaan, vaikka en pystynytkään muita treeneissä avustamaan.
Jatkettiin sitä edelliskerran uutta vientipalkkausta. Kahdella kieroksella yhteensä yhdeksän toistoa, vaihtelevilla matkoilla, aina veneestä puolikas nakki tai lihapulla suuhun, ja äkkiä rantaan purkkipalkalle. Toimi hyvin, tuli nopeasti rantaan, eikä jäänyt veneelle pyörimään. Autolla sai vielä ruokaa lopuksi, mahtoi olla maha täynnä. Kotona oli tosin sitä mieltä, että iltaruoka on syömättä, kun sitä ei ole tutussa paikassa omasta kupista vielä syöty. Hölmö koira.

Laianasin kirjastosta Tommy Wirenin uuden koirankoulutusoppaan tuossa alkuviikosta, ja koin valaistumisen! Toki asiat olivat ennestäänkin hyvin tuttuja, nutta nyt kun niitä kertasi taas, ja asiat oli tosi hyvin selkokielellä kirjoitettu, tuli ahaa-elämyksiä. Kirjaa on pakko vähän väliä lueskella, ja heti kokeilla käytännössä. Pitää ainakin selkeästi pienentää koirien ruoka-annoksia, kun Dina varsinkin saa yt niin paljon nappulaa palkaksi hyvästä käytöksestä. Ja sehän on vaan positiivista!

Sairaslomatreeniä

Polvi ei ole ihan kunnossa Lexin törmäyksen jäljiltä, joten treenit on vähän jäissä. Sain kuitenkin sovittua, että pääsisin vepetreeneihin huomenna vierailemaan, vaikka en veneeseen pystykkään menemän. Sais ainakin jatkettua sitä viime viikolla hyvin alkanutta vientitreeniä.

Dinan kanssa ollaan tottisteltu pihalla. Tänään harjoiteltiin erityisesti takapään käyttämistä, eli periaatteessa täyskäännöstä vasempaan, niin että koira pysyy vasemmalla koko ajan. Alkaa jo vähän tajuta että pitää liikuttaa takapäätä, että pysyy mukana.

Maahanmeno alkaa olla aika kivaa, menee jopa liikkeestä, samoin seisominen on edistynyt. Naksutinta ollaan otettu vähän käyttöön, ei vielä ymmärrä sitä ihan.

Nyt muuten löytyy koirien omilta sivuilta kuvat ja jotain tietoja.

Paimenkoira

Dina oli tänään elämänsä ensimmäistä kertaa lampaita paimentamassa, kuten myös minä.

Hirvittävän hyvä yhtälö me ei oltu, kun koira oli melko innokas, ja ohjaaja melkein rampa. Dinaa kuitenkin kiinnosti alkuriekkumisten jälkeen lampaat kovastikkin, ja välillä touhu näyttikin jo paimentamiselta. Sen verran jäi vaivaamaan oma puutteellinen liikkuminen, että uusiksi on jossain vaiheessa otettava.

Keskiviikon vepetreenit

Mustiolla treenaamassa, kiva kesäinen sää, hyvä keli, ei aallokkoa.

Ensimmäisellä kierroksella Lexille esineen vientiä uudella palkkaustavalla. Eli kun tähän asti on saanut herkkupurkin palkaksi veneestä, nyt purkki jäikin rantaan , ja veneestä sai vaihdossa puolikkaan nakin, ja purkista herkkua vasta rannassa. Viisi toistoa lyhyellä matkalla, heti kun matka oli enemmän kuin muutama metri, meinasi jäädä pyörimään veneelle, tuli kuitenkin kutsusta, ja sai purkista herkkua. Valtava into lähteä veneelle, tästä tulee varmasti hyvä, kunhan muistaa olla ahnehtimatta liikoja Etäisyys pitää malttaa rauhassa kasvattaa pidemmäksi, eikä yrittää harpata heti kolmeenkymppiin.

Toisella kierroksella veneestä hyppy ja veneen rantaan hinaus. Tarkoitus oli ottaa ihan lyhyellä matkalla pari toistoa, mutta matka venyi vähän liian pitkäksi. Hyvin meni kuitenkin, jostain syystä Lexi vaan ui aika pystyssä. Pitäisikö vaan uida enemmän vai auttaisiko pitempi köysi. Omaa köyden heittämistä ja koiran lähettämistä pitää myös harjoitella. Helposti tulee sählättyä niin, että koira hyppää köyden päälle, ja se hankaloittaa köyteen tarttumista ja veneen vetämistä.

Toinen ruskea, eli Dina oli myös mukana. Dina kävi vähän veneilemässä, ja syömässä nakkeja veneessä. Hyppäsi veneeseen rannassa, oli ihan rauhassa veneessä, ja hyppäsi poiskin rantaveteen. Dina kävi myös vähän kahlailemassa, uimaan asti ei vielä mennyt mutta varmaan vielä tänä kesänä ui, uskoisin.

Eilen koirat juoksentelivat pihalla, ja Lexi sai taas hepulin ja meni ihan päättömänä ympäri pihaa. Yhtäkkiä juoksi suoraan kohti, ja ei sitten väistänytkään kuten yleensä, vaan törmäsi täydellä vauhdilla sivusuunnassa mun polveen, ja polvi taipui sisäänpäin. Sattui ihan perhanan paljon, ja polvi on nyt turvonnut ja kipeä. Iltapäivällä ortopedille, toivottavasti ei mennyt mitään rikki...

Kotipihatokoilua

Dina on tottistellut omalla pihalla aina pari kertaa päivässä. Yleensä aamulla ennen aamuruokaa, ja taas illalla ennen ruokaa.

Seuraamista on tehty pieniä pätkiä, paljon käännöksiä ja pysähdyksiä, ja vauhdin muutoksia. Sujuu ihan kivasti. Sivulle tulee käsiavulla, vähän jo yrittää ilmankin hakea oikeaa paikkaa. Maahanmenoja on tehty käsiavulla, kun aluksi aina istui ensin ja meni vasta toisella käskyllä siitä maahan. Nyt on tehty paljon vauhdissa ja eri paikoissa, ja alkaa tulla hyvin vauhtia niihin. Liikkestä seisomisia on otettu pari kertaa, samoin istumisia.

Hauska koira, en tiedä miten paljon sillä on pohjatyötä tottikseen tehty, mutta nopeasti se kyllä tajuaa mitä sen halutaan tekevän.

Agilityesteet odottavat varastossa maalausta, sormet jo syyhyäisivät, mutta ei vaan ole ehtinyt...

Koetoimitsijakurssin vepeharkat

Olin viikonloppuna opiskelemassa vesipelastuksen koetoimitsijaksi ja koulutusohjaajaksi. Lauantaina oli teoriaa, mutta sunnuntaina päästiin tositoimiin ja kouluttamaan toisiamme.

Lexi pääsi myös osallistumaan, ja kun vapaaehtoinen hukkuvakin löytyi, täytyi tilaisuus käyttää hyväksi, ja otettiin avoimen luokan hukkuvan pelastus. Ei tehty täydellä matkalla, mutta muuten kokeenomaisesti. Meni ihan hyvin, metri portista ohi, mikä johtui luullakseni siitä, että rannassa oli niin paljon porukkaa. Lexi otti varmaan vähän paineita siitä tiiviistä ihmismassasta, jota kohti suoraan olisi pitänyt mennä.

Toisena voittajan esineen vienti rannansuuntaisesti. Meni ensin vähän pipariksi, kun matka venyi aallokossa liian pitkäksi, eikä pallopalkka houkutellut tarpeeksi. Vaihdettiin pallo nakiksi. ja lyhennettiin matkaa, ja johan onnistui. Hyvä Lexi.

Synttärivepe

Lexi juhlisti 5-vuotissynttäreitään vepetreenien merkeissä. Oltiin vierailevan kouluttajan treeneissä Mustiolla.

Ensimmäisellä kierroksella avo 3, veneestä hyppy, ja veneen rantaan tuonti. Rannassa ohjeistettiin vielä köyden heittämisestä. ja koiran lähettämisestä. Mutta mitä tekee tumpelo ohjaaja? Heittää köyden ja päästää koiran hyppäämään suoraan köyden päälle. Lexi ui rantaan köysi jalkojen välissä, mahan alla, tuli vähän portista ohi, ei paljoa. No uusi yritys, ja selkeämpi ohjaus, köysi veteen ja koira perässä, tällä kertaa kuitenkin niin, että ei päässyt hyppäämään liian lähelle köyttä, hyvin meni, ja hienosti rantaan.

Toisella kierroksella esineen vientiä, Lexihän on saanut tähän asti aina palkkapurkin veneestä vaihdossa, nyt kokeiltiin vaihtaa purkki leluun. Lexi siis vei damin veneeseen, ja sai sieltä vaihdossa lelufrisbeen. Tuntui kelpaavan, toinen toisto vielä lyhyellä matkalla, ihan ok.

Jäljestämässä

Tein Dinalle n. 200 metriä pitkän jäljen, jonka päähän jätin makkarapurkin. Jälki vanheni puolisen tuntia sillä aikaa kun Lexi ja Dina saivat ulkoilla metsässä.

Dina jäljesti muuten oikein hyvin, mutta melko korkealla nenällä, pysyi jäljen päällä koko ajan, ja löysi purkille. Pitää varmaan antaa jälkien vanhentua kauemmin, josko se sitten joutuisi vähän tarkemmin jäljestämään?

Illalla pihalla vähän tottista. Seuraamista, sivulle tuloa ja maahanmenoa. Maahanmenoa ei oikein osaa, jos ei auta kädellä, menee aina ensin istumaan ja toisella käskyllä maahan. Pitäisi alkaa naksuttelemaan sille. Seuraaminen on aika kivaa, pieniä pätkiä ollaan vaan tehty, menee ihan hienosti, sivulle tulee namin perässä, siihen pitäisi olla palkka jossain muualla..

Olisipa enemmän aikaa.

Keskiviikon vepe

Oltiin Mustiolla tien vieressä treenaamassa. Kiva keli, melko tyyntä ja aurinkoista. Ehdittiin hyvin kolme kierrosta, kun oli niin vähän porukkaa.

Ensiksi oman veneen tuonti, ahnehdin liian pitkän matkan, ja eihän se rantaan mennyt, tai meni toki, mutta ihan muualle kuin porttien väliin, sitten uusiksi lyhyemmällä matkalla, ja hyvin meni.

Toisella kierroksella esineen vientiä. Oman esineen vei kohtuuhyvin, kokeilen sen jälkeen pelastusliivin palaa, ei lähtenyt heti viemään, joten helpotettiin vähän, ja veneestä kutsuttiin enemmän. Tämä on selvästi vaikeaa, vaikka saa aina namipurkin vaihdossa veneestä.

Kolmanneksi toisen veneen tuonti, Lexin lemppari, ei ongelmia, ja rantakin alkoi olla jo niin hyvin hallussa, että tuli hyvin porttien väliin.

Kaikenkaikkiaan ihan onnistuneet treenit.

Dinskupinsku-rassukka odotteli tylsistyneenä autossa.. Huomenna sitten yritettävä ehtiä sen kanssa jotain.

Jäljestämässä

Tänään Dinskun kanssa ekaa kertaa kokeilemassa pk-jälkeä. En yhtään tiedä onko se jäljestänyt aiemmin. Tein suoran n. 100 m pitkän jäljen metsään myötätuuleen, helppo maasto, tasaista metsää, sateen jäljiltä vähän kosteaa. Tuuli oli vähän turhan kovaa ja tuolla metsässä on usein eläinten jälkiä. Dina lähti hyvin jäljestämään, ja meni siksakkia jäljen päällä. Jälki loppui vähän kesken, tuntui, että koira vasta pääsi jyvälle touhusta, palkkana ruokapurkki. Jälki oli reilu puoli tuntia vanha.

Tottista tehtiin tänään myös. Maahanmenoja namilla ja käsiavulla vauhdin lisäämiseksi ja sivulletuloa. Takaosan käyttöa ja peruuttamista harjoiteltiin, sekä tietysti seuraamista. Tekee aika rauhallisesti ja maltilla, ei häslää, mutta toisaalta ei ole niin nopea kuin voisi olla. Ehkä se ei toisaalta tässä vaiheessa haittaa.

Uusi kesä, uusi nimi ja uudet kujeet..

Se olis kesä taas, tai juuri nyt ei kyllä tunnu siltä kun tuulee ja sataa. Mutta kesäkuu kuitenkin. Blogin nimi meni uusiksi, kun palautetta tuli liikaa… ja uudet kujeet on vielä vähän vaiheessa, niistä sitten myöhemmin lisää.

Vepe-kausi on käynnistynyt, parit treenit käyty Lexin kanssa, ja eiköhän se siitä. Viime kesänähän tuo touhu siis aloitettiin, ja alokasluokka selvitettiin sove 1 97p. alo 1 95 p. ja alo 1 93 p. Nyt sitten avoimen luokan liikkeitä treenaamaan, toki niitä aloiteltiin jo viime kesänäkin.

Viikko sitten keskiviikkona oltiin Mustion rannassa pienellä porukalla treenaamassa, otin Lexille helppoja vientejä, niin että sai herkkupurkin veneestä vaihdossa.

Tämän viikon keskiviikkona treenit Björnvikissä, se ranta ei jostain syystä ole kovin helppo, viime kesänäkin Lexillä oli vaikeuksia siellä. Tosin en taaskaan uittanut Lexiä ensin, vaan laitoin suoraan viemään, olisi pitänyt ensin antaa käydä uimassa, olis varmaan auttanut.

Toisella kierroksella toisen veeneen tuontia pari toistoa, hyvin meni, taitaa olla Lexin lempiliike, saa hypätä veneestä (oli muutem komeat loikat) köysi heitetään, mikä motivoi Lexiä paljon, ja sitten vain rantaan.

Agilityä ollaan Lexin kanssa treenattu kovin vähän, pari kertaa käytiin seuran epiksissä kokeilemassa kisaamista, mutta eihän se mikään agilitytykki ole.

Nyt on kesä!

Talviunilta herätty viimein meilläkin. Tai no Ruskea ei ehtinyt paljon unia nukkumaan, kun väsäsi lisää pikkuflatteja maailmaan. Pennut syntyivät kasvattajan luona maaliskuun puolivälissä, ja Ruskea palasi kotiin vapun aikoihin. 7 lasta on hoidettu, ja nyt voidaan hyvillä mielin jatkaa harrastamista.

Talviturkki heitettiin eilen, ja olihan hauskaa. Keskiviikkona ohjelmassa ensimmäiset vepe-treenit, avointaluokkaa kohti on suunta, toivottavasti aika pian.

Agilityä ollaan herätelty muistiin pari kertaa, pari kertaa treeneissä ja käytiinpä jo epiksissäkin kokeilemassa. Ei mennyt ollenkaan pöllömmin, puomin ylösmenokontakti on vaan vaikea, pitäisi kehittää joku länkisysteemi varmaan.

Kyllä huomaa, että kesä on tullut, tekemistä olisi enemmän kuin tarpeeksi, ja työt haittaavat vapaa-ajan harrastamista. Pitäisi ehtiä kotonakin jotain tekemään joskus, mutta ei tunnu aika riittävän kaikkeen. Talkookutsuja tulossa...