Aina ei voi onnistua

Keskivikkona treeneissä, ja eipä paljon huonommin olisi voinut mennä. Ehkä jollain kuudennella yrittämällä ja suunnitelman muutoksella onnistui. Huh huh. Sunnuntain epikset ei tunnu just nyt yhtään hyvältä ajatukselta. Suunnitelmana käydä kentällä ottamassa löysät pois, eli kunnon treenit ja vasta sitten kisapaikalle. Katsotaan autaako ja miten käy...

Onneton ohjaaja

Koira on onneksi taitava ja paikkaa tumpelon ohjaajan virheitä. Onneksi olen itse opettanut, niin saan kunnian edes siitä.
Ei vaan, viime viikon treeneissä pieniä heräämisiä oman tumpeloinnin suhteen. Yritän kovasti ohjata ja yleensä siinä onnistunkin, mutta liike pysähtyy. On näemmä kovin vaikeaa juosta ja ohjata samaan aikaan.

Maanantaina oltiin Virkkalassa treenamaassa ja vauhtia oli niin, että riitti, valsseja yritettiin vääntää, mutta eihän siitä oikein mitään tullut. Keskiviikkona sitä samaa omissa treeneissä ja vähän paremmin jo. Tässä kohtaa tuli ahaa elämys siitä oman liikkeen pysähtymisestä. Jäätiin vielä toiseen ryhmään treenaamaan, tehtiin samoja valsseja vielä ja lisäksi pujottelua, joka alkaa sujua melkoisen hyvin. Perjantaina extemporee Vantaalle treenaamaan, ja olipa hauskaa. Vieras kouluttaja, joka kädestä pitäen näytti miten ja missä. Huh, miten kipeät jalat, mutta olipahan taitava koira. Sunnuntaina kävin vielä ohikulkiessa Lägin kentällä pujottelua ja jotain pientä tekemässä.

Sunnuntaina oltiin kaverin kanssa Nummelassa lenkillä. Pidettiin koirat kiinni lenkin ajan, kun yksi niistä lähtee helposti riistan perään ja en usko, että olisi kovin hyvin käynyt, jos kaksi olisi ollut irti ja yksi kiinni.

Eilen rallytokoa kokeilemassa muuten vaan virkkalassa, kylttejä kaatui, kun törmäiltiin, mutta oli yllättävän helppoa muuten. Ajattelin, että kun Dina on käynyt tuolla vaan aksaamassa, ei pysty tekemään mitään hillittyä, mutta tekihän se.

Sunnuntaina epiksiin Virkkalaan, jos vaikka kokeilisi möllien lisäksi kisaavia, hui!!

Agility is fun...

Luki joskus hihamerkissä ja onhan se, vitsi miten kivaa. Lauantaina Virkkalassa Siuntion koirakerhon epiksissä mölliluokassa. Kiva rata, eka yrittämällä sain yhden riman ohjattua alas, toisella kerralla nolla. Vauhtia oli ja hienosti meni, ainoa miinus puomin ylösmenot, tosi hilkulla osuuko vai ei.
Muutenkin tosi hyvin, kierroksia oli kovin, mutta ei tietoakaan, että ottaisi häiriöitä radan aikana mistään. Tänään taas samaan halliin treenaamaan ja kouluttamaan.

Lisenssin osto taitaa tulla eteen väkisinkin ensi vuonna.

Eilen pitkällä lenkillä kaverin kanssa, Dinalla pitkästä aikaa leikkikaveri mukana,  koirat saivat juosta pari tuntia vapaana ja käveltiin mekin 10 kilsan lenkki.