Uimakoulussa

Dina kävi opettelemassa uimista eilen, pelastusliivit päälle, ja eikun järveen.
Nakin perässä tuli niin syvälle kuin uimatta pääsi, mutta siihen stoppasi. En saanut houkuteltua syvemmälle, en tosin mennyt itsekkään, ollappa kahluuhousut, niin voisi ehkä onnistuakin. Katotaan kuin käy, pitää kokeilla uudelleen joku päivä.

Lexipexi uimamaisteri sen sijaan kävi vepeilemässä vähäsen illalla. Kiitokset asianosaisille, kun sain tulla treenaamaan, vaikka en pystynytkään muita treeneissä avustamaan.
Jatkettiin sitä edelliskerran uutta vientipalkkausta. Kahdella kieroksella yhteensä yhdeksän toistoa, vaihtelevilla matkoilla, aina veneestä puolikas nakki tai lihapulla suuhun, ja äkkiä rantaan purkkipalkalle. Toimi hyvin, tuli nopeasti rantaan, eikä jäänyt veneelle pyörimään. Autolla sai vielä ruokaa lopuksi, mahtoi olla maha täynnä. Kotona oli tosin sitä mieltä, että iltaruoka on syömättä, kun sitä ei ole tutussa paikassa omasta kupista vielä syöty. Hölmö koira.

Laianasin kirjastosta Tommy Wirenin uuden koirankoulutusoppaan tuossa alkuviikosta, ja koin valaistumisen! Toki asiat olivat ennestäänkin hyvin tuttuja, nutta nyt kun niitä kertasi taas, ja asiat oli tosi hyvin selkokielellä kirjoitettu, tuli ahaa-elämyksiä. Kirjaa on pakko vähän väliä lueskella, ja heti kokeilla käytännössä. Pitää ainakin selkeästi pienentää koirien ruoka-annoksia, kun Dina varsinkin saa yt niin paljon nappulaa palkaksi hyvästä käytöksestä. Ja sehän on vaan positiivista!